Lapin liiton hallitus
Pöytäkirja 10.12.2021/Pykälä 143

381/01.01.01/2019

LLHall 16.03.2020 § 28 

Lapin liitto on kuntalain 55 §:n tarkoittama kuntayhtymä ja sen hallintoon ja päätök­sen­tekoon sovelletaan kuntalain 64.1 §:n mukaisesti, mitä kunnasta säädetään 2, 6, 7, 10, 14, 18, 19, 22, 23 ja 29 §:ssä, 6 luvussa, 39, 40, 46, 47 ja 48 §:ssä sekä 9-16 luvussa. Lisäksi sen hallintoon yleislakina sovelletaan hallintolakia.

Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu kuntalain 12 luvun säännöksiin ja edelleen kun­ta­lain 90 §:n mukaisen hallintosäännön määräyksiin. Kuntayhtymän valtuusto on hyväksy­nyt hallintosäännön 23.11.2015 § 12. Hallintosääntöä tarkentamaan pelastustoimen osalta Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt pelastustoimen hallinnon järjestämistä varten pelastustoimea koskevan johtosäännön 25.11.2019 § 19, jonka 4 §:n kohdan 15 nojalla Lapin pelastuslautakunta on edelleen antanut tarkempaa toimivallan erittelyä pelastus­toimen sisällä määrittelevän toimintasäännön.

Lapin liiton pelastustoimen johtosäännön 17 §:n mukaisesti pelastusjohtajan viran perus­tamisesta ja lakkauttamisesta päättää Lapin liiton hallitus. Johtosäännön 18 §:n mukai­ses­ti Lapin liiton hallitus valitsee pelastusjohtajan. Edelleen johtosäännön 4 §:n 17 koh­dan mu­kaisesti pelastuslautakunta tekee esityksen pelastusjohtajan virkaan valittavasta henkilöstä.

Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan 9.12.2019 § 115 julistaa pelastusjohtajan viran julkisesti haettavaksi ja määritellyt virkaan seuraavat kelpoisuusehdot: Pelastusjohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi kelpoisuus­ehtona on riittävä kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkis­hallinnossa. Pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus lasketaan hakijan eduksi. Vir­kaan valittavalta edellytetään näyttöjä vuorovaikutus-ja viestintätaidoista, yhteistyö­kyvystä, innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta, itsenäisestä päätöksentekokyvystä sekä paineensietokyvystä

Hakuajan umpeuduttua hallitukselle toimitettiin hakijayhteenvedot ja hallituksen puheen­johtajan esitys täyttöprosessista seuraavasti: Haastattelut suorittaa hallintosäännön 20 §:n nojalla nimetty työvaliokunta täydennettynä maakuntajohtajalla, hallintojohtajalla ja pelastuslautakunnan puheenjohtajalla. Maakuntajohtaja tekee työvaliokunnalle ja pelas­tuslautakunnan puheenjohtajalle esityksen haastateltavista ja haastattelut suoritetaan 16.1. Haastattelujen jälkeen pelastuslautakunnan puheenjohtaja tekee haastattelutyöryh­mässä keskustellun esityksen pelastuslautakunnalle, joka kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen ennen maakuntahallituksen kokousta ja hallitus päättää valinnasta kokouk­sessaan 31.1.2020.

Hallitus hyväksyi sähköpostitse esitetyn menettelyn ja viran täyttöprosessi eteni edellä kuvatulla tavalla. Hakijayhteenvetojen lisäksi sekä hallitukselle että pelastuslautakunnalle toimitettiin vielä erikseen kaikki hakemusasiakirjat. Pelastuslautakunnan kokouksen jäl­keen pelastuslautakunnan päätös esityksestä toimitettiin välittömästi hallituksen jäsenille.

Hallituksen päätös pohjautui haastatteluryhmän suorittamaan kokonaisarviointiin. Sen mukaan hakemusten ja haastattelujen perusteella Markus Aarrolla oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja erittäin vahva kokemus ja näyttö vaativista ja itse­näisistä johtamistehtävistä. Edelleen hänen suora pelastusalan kokemus ja toimi­alan tuntemus olivat vahvoja. Haastattelujen perusteella Markus Aarron vuorovai­ku­tus- ja viestintätaidot, yhteistyökyky, itsenäinen päätöksentekokyky sekä pai­neen­sietokyky olivat hakijoista vahvimmat. Lisäksi hänellä oli haastattelujen perus­teella selkeimmät käsitykset innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toi­mintatavasta Lapin pelastustoimessa.

Jani Brännare esittää oikaisuvaatimuksessaan, että

1)     hakuilmoitus oli laadittu huolimattomasti ja kelpoisuusehtoja ei ole osattu yhdistää pelastusjohtajan virassa vaadittavaan ammattitaitoon ja haastatteluryhmällä ei ole ollut asiantuntemusta tehdä kokonaisarviointia

2)     haastattelujen ja haastattelukysymysten perusteella ei voinut saada kuvaa hakijoiden kyvyistä ja taidoista tehtävään nähden

3)     Päätöksentekijöille ei ole ollut käytössään päätöksen pohjaksi riittävää aineistoa ja maakuntajohtaja on esitellyt asian hallituksessa vaikka pohjana on jo pelastuslauta­kunnan esitys

4)     Perustelut ja ansiovertailu ovat puutteelliset ja ne syrjivät oikaisuvaatimuksen tekijää ja oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä ansioituneimpia hakijoita

5)     Päätöksen tiedoksiannossa on tapahtunut virhe

Kohdan 1 osalta hakuilmoituksessa oleva virhe oli tekninen eikä se ole vaikuttanut oikaisuvaatimuksen tekijän tai muiden hakijoiden mukaan ottamiseen hakuprosessiin.               Lapin liiton hallintosäännön 27 §:n mukaan pelastusjohtajan kelpoisuusehdot määrittelee maakuntahallitus. Edelleen hallintosäännön 25 §:n mukaan pelastusjohtajan valitsee maakuntahallitus. Hallituksella on ollut täysi toimivalta hyväksyä oikeustieteen lisensiaatin tutkinto pelastusjohtajan kelpoisuusehdoissa edellytetyksi soveltuvaksi ylemmäksi korkea­koulututkinnoksi. Kuten päätöksen perusteluissa yllä ilmenee, muut kelpoisuusehdoissa määritellyt viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet ovat nostaneet Markus Aarron kokonaisarvioinnissa hakijoista ansioituneimmaksi.

Kokonaisuudessaan valintaprosessi on toteutettu normaalina kuntalain mukaisena menet­telynä, jossa valinnan suorittaa monijäseninen toimielin. Valinnassa mukana olleilla on ollut riittävät kyky ja näkemys arvioida hakijoiden ominaisuuksia suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin. Edelleen valintaa valmistelevassa työryhmässä on ollut mukana paitsi kaikkien poliittisten ryhmien tasapuolinen edustus niin myös pelastuslautakunnan puheen­johtaja, jolla on päätöksentekijöiden osalta paras substanssiosaaminen pelastustoimesta.

Kohdan 2 osalta haastattelutyöryhmä suoritti haastattelut saman päivän aikana ja samal­la haastattelurungolla niin, että jokaiseen haastatteluun oli varattu aikaa tunti. Haastattelurungon valmisteli maakuntajohtaja käyttäen apunaan nykyistä pelastusjohta­jaa. Haastattelurungossa käytiin laaja-alaisesti läpi tekijöitä, joilla kelpoisuusehtojen sisäl­tämiä vaatimuksia voitiin jokaisen hakijan osalta arvioida. Menettely asetti hakijat tasapuo­li­seen asemaan ja antoi hyvin kattavan mahdollisuuden haastatteluryhmälle suorittaa hakijoiden välisen kokonaisarvioinnin.

Kohdan 3 osalta valintaprosessin eri vaiheissa kaikille päätöksentekijöille on toimitettu hakijayhteenvedot ja erikseen pyydettäessä vielä kaikki hakemusasiakirjat. Haastattelu­ryhmän työn pohjalta pelastuslautakunnan puheenjohtaja on suullisesti perustellut ja tehnyt esitykset pelastuslautakunnan kokouksessa. Pelastuslautakunnan esitys on toimi­tettu välittömästi hallituksen jäsenille ja maakuntajohtaja on perustellut suullisesti oman esityksensä hallituksen kokouksessa. Päätöksentekijöillä on ollut kunnallisen monijäseni­sen toimielimen vaaliprosessin mukaiset riittävät ja tosiasialliset mahdollisuudet muodos­taa käsityksensä hakijoista suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin.

Lapin liiton hallintosäännön 14 §:n mukaan asiat päätetään hallituksen kokouksessa viranhaltijan tai puheenjohtajan esittelystä. Hallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Pelastustoimen johtosäännön 4 §:n 17 kohdan mukaisesti pelastuslautakunta tekee esi­tyk­sen pelastusjohtajan virkaan valittavasta henkilöstä. Lähtökohtaisesti kyse ei ole risti­riidasta tai ensisijaisuudesta, vaan menettelytavasta, jonka valtuusto on halunnut johto­säännöissä linjata. Sen mukaan pelastuslautakunnalla on oikeus tehdä hallitukselle oma esityksensä pelastusjohtajan virkaan valittavasta ja tämä on tuotava hallitukselle tiedoksi. Hallitus tekee valinnan normaalilla tavalla maakuntajohtajan esittelystä oman kokonais­arvionsa pohjalta. Ko. tapauksessa tilanteessa ei edes tosiasiallisesti muodostunut mitään ristiriitaa, koska pelastuslautakunta ja maakuntajohtaja olivat päätyneet kokonais­arvioinnissaan samaan esitykseen.

Kohdan 4 osalta pelastusjohtajan vaalissa on kyse kunnallisen monijäsenisen toimieli­men toimittamasta vaalista. Hallintolain 45 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta. Päätös on pääsäännön mukaan perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Viran­hal­tijan suorittamat henkilöstövalintapäätökset on perusteltava. Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kun­nallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Lain vaatimukset täyttyvät, kun kun­nan toimielin ilmoittaa perustelunsa virkavaalista tehtyjä oikaisuvaatimuksia käsitel­lessään. Perusteluiden esittäminen muutoksenhakuvaiheessa on hyväksytty myös oikeus­käytännössä KHO 29.7.2008/1772 ja KHO:1992-A-26.

Kuntayhtymän viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n säännös yleisistä nimitysperusteista (taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto), kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetty syrjintäkielto ja tasa-arvolain 8 §:n syrjintäkielto silloin, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä.

Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnalliseen virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (esim. KHO:19.9.1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyt­tävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Virkaa täyttävällä kunnallisella toimielimellä on laaja harkintavalta painottaa kelpoisuusvaatimuksiin sisälty­viä vaatimuksia haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.

Hallitus on ottanut vaalissa huomioon paitsi koulutuksen ja työkokemuksen niin myös hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallitus on hakijoiden ansiovertailun ja kokonaisarvioinnin perusteella valinnut Markus Aarron hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävänä eli ansioituneimpana hakijana pelastusjohtajan virkaan edellä (tummennettu tekstiosa) todetuilla perusteluilla.

Kohdan 5 osalta rekrytoinnissa on liiton käytännön mukaan menetelty sähköisesti. Hakemukset otetaan vastaan sähköisesti, tiedoksiannot toimitetaan sähköisesti ja lisä­tieto­pyyntöihin vastataan sähköisesti. Hallituksen päätös pelastusjohtajan valinnasta annettiin hakijoille tiedoksi sähköpostilla 31.1.2020. Hakijoille lähetettiin sähköpostilla pöytäkirjanote päätöksestä muutoksenhakuohjeineen 3.2.2020. Jani Brännare pyysi lisätietoja hakuprosessiin liittyen sähköpostitse 5.2.2020, johon vastattiin 6.2.2020, sekä 6.2.2020, johon vastattiin 7.2.2020.   

Edellä olevin perustein esitän, että maakuntahallitus hylkää Jani Brännaren oikaisu­vaatimuksen.

Esitys Maakuntajohtaja:

Hallitus hylkää Jani Brännaren oikaisuvaatimuksen koskien pelastusjohtajan vaalia.

Päätös:      Keskustelun kuluessa Henri Ramberg esitti, "että Jani Brännaren oikaisuvaatimuksen vaatimus siitä, että "päätös pelastusjohtajan haku- ja valintamenettelyn osalta uusitaan" hyväksytään ja hallitus yhtyy oikaisuvaatimuksen näkemykseen seuraavin osin:  "valintaprosessi on tehty virka ja sen vaikuttavuus huomioiden hyvää hallintomenettelyä ja lailluusperusteita rikkoen, koska luottamushenkilöillä ei ole ollut tosiasiallista mahdolli­suutta vertailla hakijoita - - sillä haastattelujen tulosten esittely on perustunut ainoastaan esittelijöinä toimineiden henkilöiden suulliseen tiedoksiantoon. Muistinvaraisuuteen perustuva haastattelujen raportointi on myös omiaan kyseenalaistamaan koko prosessin objektiivisuuden.

 Puheenjohtaja totesi, että Rambergin esitys kannat­tamattomana raukeaa.

 Hallitus hyväksyi päätösesityksen keskustelun jälkeen.

 Ramberg jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen.

 "Vaikka luottamuselimellä on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaati­mukset täyttäneistä henkilöistä virkaan, tulisi yleisesti ottaen luottamuselimellä olla käy­tössään kaikki ne tiedot, jotka prosessin aikana on tullut ilmi, mukaan lukien haastattelu­muistio, jossa vertaillaan hakijoiden taitoja ja ansioita haastattelun pohjalta, kun päätöstä tehdään. Prosessissa ei ole ollut saatavilla oikea-aikaisesti kaikkia dokumentteja saatavilla, kuten hakemuksia ennen haastatteluita.

 Haastatteluista laadittavalla muistiolla olisi ollut tärkeä merkitys Lapin liiton hallituksen jäsenille, jotta näillä olisi ollut mahdollisuus saada haastatteluissa ilmitulleista hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja seikoista tasapuolinen tieto käyttöönsä, ja sitä kautta tosiasiallinen ja objektiivinen mahdollisuus luoda kuva siitä, kuka hakijoista voisi olla paras PeL 125.2 mukaisesti. 

 Koska haastatteluista ei laadittu minkäänlaista muistiota päätöksenteon tueksi Lapin liiton hallitukselle, yhdyn oikaisuvaatimuksen näkemykseen siinä, ettei päättäjillä ollut objektiivi­sesti perusteltuna tosiasiallista mahdollisuutta saada kunnollista käsitystä siitä, kenellä hakijoista oli paras taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Kokouksessa 31.1.2020 esitetty suullinen kertomus ei voi antaa sellaista tasapuolista kuvaa eikä sisältänyt sellaisia tietoja, joista tosiasiallisesti luottamuselimen jäsen olisi voinut vertailla hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa itsenäisesti.

 Oikeuskäytännön mukaan (KHO 30.4.2007, T 1151), kun virkavaalissa tehty valinta oli perustunut muun muassa haastatteluun, oli asiassa tapahtunut menettelyvirhe, kun haastattelujen perusteella tehdyt arvioinnit ja johtopäätökset eivät olleet virkavaalin toimittaneen kaupunginvaltuuston käytettävissä. Vaikka oikeuskäytäntö ei ole yksi yhteen tapauksen kanssa, pidän mahdollisena sen valossa, että pelastusjohtajan valintaan johtaneessa päätöksessä voi olla myös suora menettelyvirhe, koska muistiota ei ole laadittu."

LLHall 10.12.2021 § 143  

315/01.01.01/2021  

Valmistelija Riipi Mika Lapin liitto

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 29.10.2021 päivätyllä päätöksellään 1073/2021 (liitteenä) palauttanut Lapin liiton hallituksen päätökset 16.3.2020 §:t 27 ja 28 koskien Vesa-Pekka Tervon ja Jari Brännaren oikaisuvaatimuksia. Oikaisuvaatimukset on tehty koskien Lapin liiton hallituksen 31.1.2020 § 10 pelastusjohtajan valintaa koskevasta päätöstä.

Hallinto-oikeus toteaa palauttavassa päätöksessään, että hakijoiden ansiovertailu on tullut tosiasiallisesti suoritetuksi, mutta päätösten perusteluissa ei esitetty hakijoiden ansiover­tailuun perustuvia syitä valinnalle ja päätöksistä ei ilmene, mitkä ovat ne kelpoisuusvaati­muksiin, nimitysperusteisiin tai hakuilmoituksessa ilmoitettuihin esitettyihin valintaperus­teisiin liittyvät seikat, joiden nojalla valinta on tehty.

Lapin liiton hallitus toistaa 16.3.2020 § 27 antamansa vastauksen koskien Jani Brännaren oikaisuvaatimusta ja täydentää sitä hallinto-oikeuden edellyttämien ansiovertailuun perus­tuvien syiden osalta seuraavasti:

Pelastusjohtajan viran haussa muodollisina pätevyysvaatimuksina olivat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäisistä johtamistehtä­vis­tä julkishallinnossa. Eduksi katsottiin pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus sekä näytöt vuorovaikutus- ja viestintätaidoista, yhteistyökyvystä, innovatiivisesta ja taloudelli­sesti tuloksellisesta toimintatavasta, itsenäisestäpäätöksentekokyvystä sekä paineensieto­kyvystä.

Määräaikaan mennessä pelastusjohtajan virkaan tuli 10 hakemusta. Hakemusten perus­teella laajin näyttö vaativista ja itsenäisestä johtamiskokemusta julkishallinnossa oli seitse­mällä hakijalla, jotka kutsuttiin haastatteluun (Jari Aalto, Markus Aarto, Katja Ahola, Jani Brännare, Pauli Nurminen, Vesa-Pekka Tervo ja Reijo Tolppi).

Hakemusasiakirjojen ja haastatteluiden perusteella hallitus suoritti ansiovertailun, jonka pohjalta hakijoita arvioitiin seuraavasti:

Kaikilla hakijoilla oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Kaikilla hakijoilla oli näyttöä vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkishallinnossa, yli 10 vuotta haastatelluista hakijaista Aallolla, Aartolla, Aholalla, Brännarella, Nurmisella, Tervolla ja Tolpilla.

Kaikilla hakijoilla oli pelastusalan kokemusta ja toimialan tuntemusta. Yli kymmenen vuo­den suora pelastusalan kokemus hakijoista oli Aallolla, Aartolla, Aholalla, Nurmisella, Ter­volla ja Tolpilla. Haastattelun perusteella vahvimmat toimialan ja erityisesti sen kehitys­näky­mien tuntemukset olivat Aarrolla, Aholalla, Tervolla ja Tolpilla.

Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen sekä yhteistyökyvyn osalta kaikilla hakijoilla olivat riit­tävät taidot, haastattelujen pohjalta vahvimmat näyttö hakijoista oli Aartolla, toiseksi vah­vimmat Tervolla, Aholalla ja Tolpilla.

Innovatiivisen ja taloudellisesti tuloksekkaan toimintatavan osalta kaikilla hakijoista oli hakemusten perusteella näyttöjä, haastattelujen perusteella selkeästi vahvin näyttö oli Aarrolla ja toiseksi vahvin Tolpilla.

Itsenäisen päätöksentekokyvyn ja paineensietokyvyn osalta kaikilla oli hakemusten perus­teella tehtävään nähden riittävät näytöt. Haastattelujen pohjalta vahvin näyttö oli Aarrolta ja toiseksi vahvin Tolpilla.

Edellä olevan ansiovertailun perusteella tehtävään on valittu Markus Aarto, jolla oli sovel­tuva ylempi korkeakoulututkinto ja erittäin vahva kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäi­sistä johtamistehtävistä. Edelleen hänen suora pelastusalan kokemus ja toimialan tunte­mus olivat vahvoja. Haastattelujen perusteella Markus Aarron vuorovaikutus- ja viestintä­taidot, yhteistyökyky, itsenäinen päätöksentekokyky sekä paineensietokyky olivat haki­joista vahvimmat. Lisäksi hänellä oli haastattelujen perusteella selkeimmät käsitykset innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta Lapin pelastustoimessa.

Edellä olevin täydennyksin hallitus päättää, että oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteet­tomana.

Esittelijä maakuntajohtaja Riipi Mika Lapin liitto

Päätösesitys Hallitus hylkää Jari Brännaren oikaisuvaatimuksen perusteettomana.

Päätös Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

Merkittiin pöytäkirjaan, että vt. pelastusjohtaja oli poistunut kokouksesta ennen asiakohdan käsittelyä.