Lapin liiton hallitus
Pöytäkirja 10.12.2021/Pykälä 142

381/01.01.01/2019

LLHall 16.03.2020 § 27

Lapin liitto on kuntalain 55 §:n tarkoittama kuntayhtymä ja sen hallintoon ja päätök­sen­tekoon sovelletaan kuntalain 64.1 §:n mukaisesti, mitä kunnasta säädetään 2, 6, 7, 10, 14, 18, 19, 22, 23 ja 29 §:ssä, 6 luvussa, 39, 40, 46, 47 ja 48 §:ssä sekä 9-16 luvussa. Lisäksi sen hallintoon yleislakina sovelletaan hallintolakia.

Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu kuntalain 12 luvun säännöksiin ja edelleen kunta­lain 90 §:n mukaisen hallintosäännön määräyksiin. Kuntayhtymän valtuusto on hyväksy­nyt hallintosäännön 23.11.2015 § 12. Hallintosääntöä tarkentamaan pelastustoimen osal­ta Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt pelastustoimen hallinnon järjestämistä varten pelastustoimea koskevan johtosäännön 25.11.2019 § 19. jonka 4 §:n kohdan 15 nojalla Lapin pelastuslautakunta on edelleen antanut tarkempaa toimivallan erittelyä pelastus­toimen sisällä määrittelevän toimintasäännön.

Lapin liiton pelastustoimen johtosäännön 17 §:n mukaisesti pelastusjohtajan viran perus­tamisesta ja lakkauttamisesta päättää Lapin liiton hallitus. Johtosäännön 18 §:n mukai­sesti Lapin liiton hallitus valitsee pelastusjohtajan. Edelleen johtosäännön 4 §:n 17 koh­dan mukaisesti pelastuslautakunta tekee esityksen pelastusjohtajan virkaan valitta­vas­ta henkilöstä.

Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan 9.12.2019 § 115 julistaa pelastusjohtajan viran julkisesti haettavaksi ja määritellyt virkaan seuraavat kelpoisuusehdot:

Pelastusjohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi kelpoisuusehtona on riittävä kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkishallinnossa. Pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus lasketaan hakijan eduksi. Virkaan valittavalta edellytetään näyttöjä vuorovaikutus- ja viestintätaidoista, yhteistyö­kyvystä, innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta, itsenäisestä päätöksentekokyvystä sekä paineensietokyvystä.

Hakuajan umpeuduttua hallitukselle toimitettiin hakijayhteenvedot ja hallituksen puheen­johtajan esitys täyttöprosessista seuraavasti: Haastattelut suorittaa hallintosäännön 20 §:n nojalla nimetty työvaliokunta täydennettynä maakuntajohtajalla, hallintojohtajalla ja pelastuslautakunnan puheenjohtajalla. Maakuntajohtaja tekee työvaliokunnalle ja pelas­tus­lautakunnan puheenjohtajalle esityksen haastateltavista ja haastattelut suoritetaan 16.1. Haastattelujen jälkeen pelastuslautakunnan puheenjohtaja tekee haastattelutyö­ryh­mässä keskustellun esityksen pelastuslautakunnalle, joka kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen ennen maakuntahallituksen kokousta ja hallitus päättää valinnasta kokouk­sessaan 31.1.2020.

Hallitus hyväksyi sähköpostitse esitetyn menettelyn ja viran täyttöprosessi eteni edellä kuvatulla tavalla. Hakijayhteenvetojen lisäksi sekä hallitukselle että pelastuslautakunnalle toimitettiin vielä erikseen kaikki hakemusasiakirjat. Pelastuslautakunnan kokouksen jäl­keen pelastuslautakunnan päätös esityksestä toimitettiin välittömästi hallituksen jäsenille.

Hallituksen päätös pohjautui haastatteluryhmän suorittamaan kokonaisarviointiin. Sen mukaan hakemusten ja haastattelujen perusteella Markus Aarrolla oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja erittäin vahva kokemus ja näyttö vaativista ja               itse­näisistä johtamistehtävistä. Edelleen hänen suora pelastusalan kokemus ja toimi­alan tuntemus olivat vahvoja. Haastattelujen perusteella Markus Aarron vuorovai­ku­tus- ja viestintätaidot, yhteistyökyky, itsenäinen päätöksentekokyky sekä pai­neen­sietokyky olivat hakijoista vahvimmat. Lisäksi hänellä oli haastattelujen perusteella selkeimmät käsitykset innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta Lapin pelastustoimessa.

Vesa-Pekka Tervo esittää oikaisuvaatimuksessaan, että

1) valintaprosessissa ei ole kyetty arvioimaan hakijoiden tosiasiallisia kykyjä, taitoja ja valmiuksia pelastusjohtajan menestykselliseen hoitamiseen,

2) haastatteluryhmällä ei ole ollut asiantuntemusta tehdä valintaa,

3) päätöksentekoon osallistuneille toimielinten jäsenille ei ole annettu hyvän hallin­nol­li­sen tavan mukaista mahdollisuutta hakijoiden vertailuun ennen päätöksentekoa,

4) haastattelujen ja haastattelukysymysten perusteella ei voinut saada kuvaa hakijoiden kyvyistä ja taidoista tehtävään nähden

5) perustelumuistiota ja hakijoiden arviointia ei ole laadittu kirjallisesti ja

6) tehtävään ei valittu ansioituneinta hakijaa.

Kohtien 1 ja 2 osalta valintaprosessi on toteutettu normaalina kuntalain mukaisena menet­telynä, jossa valinnan suorittaa monijäseninen toimielin. Valinnassa mukana olleilla on ollut riittävät kyky ja näkemys arvioida hakijoiden ominaisuuksia suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin. Edelleen valintaa valmistelevassa työryhmässä on ollut mukana paitsi kaikkien poliittisten ryhmien tasapuolinen edustus niin myös pelastuslautakunnan puheen­johtaja, jolla on päätöksentekijöiden osalta paras substanssiosaaminen pelastustoimesta.

Kohdan 3 osalta valintaprosessin eri vaiheissa kaikille päätöksentekijöille on toimitettu hakijayhteenvedot ja erikseen pyydettäessä vielä kaikki hakemusasiakirjat. Haastattelu­ryhmän työn pohjalta pelastuslautakunnan puheenjohtaja on suullisesti perustellut ja teh­nyt esitykset pelastuslautakunnan kokouksessa. Pelastuslautakunnan esitys on toimitettu välittömästi hallituksen jäsenille ja maakuntajohtaja on perustellut suullisesti oman esityk­sensä hallituksen kokouksessa. Päätöksentekijöillä on ollut kunnallisen monijäsenisen toimielimen vaaliprosessin mukaiset riittävät ja tosiasialliset mahdollisuudet muodostaa käsityksensä hakijoista suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin.

Kohdan 4 osalta haastattelutyöryhmä suoritti haastattelut saman päivän aikana ja samalla haastattelurungolla niin, että jokaiseen haastatteluun oli varattu aikaa tunti. Haastattelu­rungon valmisteli maakuntajohtaja käyttäen apunaan nykyistä pelastusjohtajaa. Haastat­telurungossa käytiin laaja-alaisesti läpi tekijöitä, joilla kelpoisuusehtojen sisältämiä vaati­muksia voitiin jokaisen hakijan osalta arvioida. Menettely asetti hakijat tasapuoliseen ase­maan ja antoi hyvin kattavan mahdollisuuden haastatteluryhmälle suorittaa hakijoiden välisen kokonaisarvioinnin.

Kohdan 5 osalta pelastusjohtajan vaalissa on kyse kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamasta vaalista. Hallintolain 45 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta. Pää­tös on pääsäännön mukaan perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Viranhalti­jan suorittamat henkilöstövalintapäätökset on perusteltava. Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. Lain vaatimukset täyttyvät, kun kunnan toimielin ilmoittaa perustelunsa virkavaalista tehtyjä oikaisuvaatimuksia käsitellessään. Perusteluiden esittäminen muutoksenhakuvaiheessa on hyväksytty myös oikeuskäytän­nössä KHO 29.7.2008/1772 ja KHO:1992-A-26.

Kohdan 6 osalta kuntayhtymän viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n säännös yleisistä nimitysperusteista (taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto), kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetty syrjintäkielto ja tasa-arvolain 8 §:n syrjintäkielto silloin, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä.

Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnalliseen virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (esim. KHO:19.9.1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perus­teella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Virkaa täyttävällä kunnalli­sella toimielimellä on laaja harkintavalta painottaa kelpoisuusvaatimuksiin sisältyviä vaati­muksia haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.

Hallitus on ottanut vaalissa huomioon paitsi koulutuksen ja työkokemuksen niin myös hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallitus on hakijoiden ansiovertailun ja kokonaisarvioinnin perusteella valinnut Markus Aarron hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävänä eli ansioituneimpana haki­jana pelastusjohtajan virkaan edellä (tummennettu tekstiosa) todetuilla perusteluilla.

Edellä olevin perustein esitän, että maakuntahallitus hylkää Vesa-Pekka Tervon oikaisuvaatimuksen.

Esitys Maakuntajohtaja:

Hallitus hylkää Vesa-Pekka Tervon oikaisuvaatimuksen koskien pelastusjohtajan vaalia.

Päätös:  Keskustelun kuluessa Henri Ramberg esitti, "että oikaisuvaatimuksen vaatimus siitä, että päätös kumotaan ja palautetaan haku- ja valintamenettelyn osalta alkuun siten, että valintaan osallistuu myös ulkopuolinen, Lapin liitosta riippumaton sekä poliittisesti sitoutumaton asiantuntijaryhmä, johon on varattu riittävä pelastustoimen asiaosaaminen, hyväksytään seuraavan oikaisuvaatimuksessa esitetyn kohdan perusteella: "päätöksentekoon osallistuneille pelastuslautakunnalle ja Lapin liiton hallituksen jäsenille ei annettu hyvän hallinnollisen tavan edellyttämää tosiasiallista mahdollisuutta hakijoiden ansioituneisuuden taitojen ja kykyjen arviointiin ennen äänestyksiä." 

 Puheenjohtaja totesi, että Rambergin esitys kannat­tamattomana raukeaa.

 Hallitus hyväksyi päätösesityksen keskustelun jälkeen.

 Ramberg jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: "Vaikka luottamuselimellä on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttäneistä henkilöistä virkaan, tulisi yleisesti ottaen luottamuselimellä olla käytössään kaikki ne tiedot, jotka prosessin aikana on tullut ilmi, mukaan lukien haastattelumuistio, jossa vertaillaan hakijoiden taitoja ja ansioita haastattelun pohjalta, kun päätöstä tehdään. 

 Haastatteluista laadittavalla muistiolla olisi ollut tärkeä merkitys Lapin liiton hallituksen jäsenille, jotta näillä olisi ollut mahdollisuus saada haastatteluissa ilmitulleista hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja seikoista tasapuolinen tieto käyttöönsä, ja sitä kautta tosiasiallinen ja objektiivinen mahdollisuus luoda kuva siitä, kuka hakijoista voisi olla paras PeL 125.2 mukaisesti. 

 Koska haastatteluista ei laadittu minkäänlaista muistiota päätöksenteon tueksi Lapin liiton hallitukselle, yhdyn oikaisuvaatimuksen näkemykseen siinä, ettei päättäjillä ollut objektiivi­sesti perusteltuna tosiasiallista mahdollisuutta saada kunnollista käsitystä siitä, kenellä hakijoista oli paras taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Kokouksessa 31.1.2020 esitetty suullinen kertomus ei voi antaa sellaista tasapuolista kuvaa eikä sisältänyt sellaisia tietoja, joista tosiasiallisesti luottamuselimen jäsen olisi voinut vertailla hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa itsenäisesti.

 On huomioitava myös se, että allekirjoittaneen kysyessä haastatteluissa, kuka haastatte­luista laatii muistion, on maakuntajohtaja Mika Riipi vastannut, että hän laatii ja lisännyt myös, että hän tuo muistion kokoukseen. Haastattelumuistiota ei kuitenkaan ollut Lapin liiton hallituksen kokouksessa 31.01.2020, kun pelastusjohtajan valintaa käsiteltiin. Asiasta on huomautettu kokouksen aikana myös allekirjoittaneen toimesta paikallaolleille suullisesti. 

 Oikeuskäytännön mukaan (KHO 30.4.2007, T 1151), kun virkavaalissa tehty valinta oli perustunut muun muassa haastatteluun, oli asiassa tapahtunut menettelyvirhe, kun haastattelujen perusteella tehdyt arvioinnit ja johtopäätökset eivät olleet virkavaalin toimittaneen kaupunginvaltuuston käytettävissä. Vaikka oikeuskäytäntö ei ole yksi yhteen tapauksen kanssa, pidän mahdollisena sen valossa, että pelastusjohtajan valintaan johtaneessa päätöksessä voi olla myös suora menettelyvirhe, koska muistiota ei ole laadittu tai toimitettu elimen käyttöön lupauksesta huolimatta."             

LLHall 24.8.2020 § 84    

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kirjeellään 8.5.2020 lausuntoa Vesa-Pekka Tervon tekemästä valituksesta koskien hallituksen 31.1.2020 tekemää päätöstä pelastus­johtajan viran täyttämisestä. Hallinto-oikeuden kirje ja Tervon valituskirjelmä ovat esitys­listan liitteenä.

Tervo pyytää valituksessaan, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Lapin liiton hallituksen tekemän päätöksen koskien Markus Aarron valintaa pelastusjohtajan virkaan. Perusteluna vaatimukselleen Tervo esittää seuraavaa:

1. Johtamiskokemus ja työkokemus pelastustoimialalla Vesa-Pekka Tervoa on pidettävä virkaan valittua ansioituneimpana, pelastusjohtajan virkavalinta ei perustunut asian­mukaiseen hakijoiden ansioiden arviointiin ja ansioituneimman hakijan valintaan.

2. Valinta- ja haastatteluprosessissa ja viran kelpoisuusehtojen painotuksessa on rikottu hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita

3. Hallintolain mukainen selvittämisvelvollisuus on jätetty huomioimatta pelastuslauta­kunnan toimesta

4. Maakuntajohtajalla ei ole toimivaltaa esittää varahenkilöä pelastusjohtajan virkaan, kun pelastuslautakuntakaan ei ole sellaista esittänyt.

Esitys Maakuntajohtaja:

Hallitus esittää lausuntonaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavaa:

Kohdan 1 osalta hallitus viittaa oikaisuvaatimukseen annettuun vastaukseen, jonka mu­kaan Kuntayhtymän viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n säännös yleisistä nimitysperusteista (taito, kyky ja koeteltu kansa­laiskunto), kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetty syrjintäkielto ja tasa-arvolain 8§:n syrjintäkielto silloin, kun hakijoina on eri sukupuolta olevia henkilöitä.

Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnalliseen virkaan pelkästään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työkokemus kuin muilla hakijoilla (esim. KHO:19.9.1997/2296). Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä haki­joista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein. Virkaa täyttävällä kunnallisella toimielimellä on laaja harkintavalta painottaa kelpoisuusvaatimuksiin sisältyviä vaatimuk­sia haastattelun ja ansiovertailuun perustuvan kokonaisarvion nojalla.

Hallitus on määritellyt viran kelpoisuusehdoiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä riittävän kokemuksen ja näytön vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkishal­linnossa. Pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus oli vain yksi eduksi luettava kriteeri. Hallitus on painottanut kokonaisarvioinnissaan kelpoisuusehtojen mukaisesti hakijoiden johtamisosaamista ja -kykyjä sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia pelastuslaitoksen johtamiseen liittyvien haasteiden valossa.

Hallitus on ottanut vaalissa huomioon paitsi koulutuksen ja työkokemuksen niin myös hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallitus on hakijoiden ansiovertailun ja kokonaisarvioinnin perusteella valinnut Markus Aarron hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävänä eli ansioituneimpana haki­jana pelastusjohtajan virkaan edellä (tummennettu tekstiosa) todetuilla perusteluilla.

Kohdan 2 osalta hallitus viittaa edelleen jo oikaisuvaatimukseen esitettyyn vastaukseen, jonka mukaan valintaprosessi on kokonaisuudessaan toteutettu normaalina kuntalain mukaisena menettelynä, jossa valinnan suorittaa monijäseninen toimielin.

Valinnassa mukana olleilla on ollut riittävät kyky ja näkemys arvioida hakijoiden ominai­suuksia suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin. Edelleen valintaa valmistelevassa työ­ryhmässä on ollut mukana paitsi kaikkien poliittisten ryhmien tasapuolinen edustus niin myös pelastuslautakunnan puheenjohtaja, jolla on päätöksentekijöiden osalta paras substanssiosaaminen pelastustoimesta.

Haastattelutyöryhmä suoritti haastattelut saman päivän aikana ja samalla haastattelurun­golla niin, että jokaiseen haastatteluun oli varattu aikaa tunti. Haastattelurungon valmisteli maakuntajohtaja käyttäen apunaan nykyistä pelastusjohtajaa. Haastattelurungossa käytiin laaja-alaisesti läpi tekijöitä, joilla kelpoisuusehtojen sisältämiä vaatimuksia voitiin jokaisen hakijan osalta arvioida. Menettely asetti hakijat tasapuoliseen asemaan ja antoi hyvin kat­tavan mahdollisuuden haastatteluryhmälle suorittaa hakijoiden välisen kokonais­arvioinnin.

Hallitus on arvioinut ja yksimielisesti määrittänyt viran kelpoisuusehdot ennen hakuproses­sin käynnistämistä ja arvioinut hakijoiden ominaisuuksia ja kykyjä näihin kelpoisuusehtoi­hin nähden. Kokonaisuutena valintaprosessissa on noudatettu kaikkia hallinnon yleisiä oikeusperiaatteita ja kaikki hakijat ovat olleet yhdenvertaisessa asemassa hakuproses­sissa.

Kohdan 3 osalta hallitus toteaa, että valintaprosessin eri vaiheissa kaikille päätöksenteki­jöil­le on toimitettu hakijayhteenvedot ja erikseen pyydettäessä vielä kaikki hakemusasia­kirjat. Haastatteluryhmän työn pohjalta pelastuslautakunnan puheenjohtaja on suullisesti perustellut ja tehnyt esitykset pelastuslautakunnan kokouksessa. Pelastuslautakunnan esitys on toimitettu välittömästi hallituksen jäsenille ja maakuntajohtaja on perustellut suullisesti oman esityksensä hallituksen kokouksessa. Päätöksentekijöillä niin pelastus­lautakunnassa kuin hallituksessa on ollut normaalit kunnallisen monijäsenisen toimielimen vaaliprosessin mukaiset riittävät ja tosiasialliset mahdollisuudet muodostaa käsityksensä hakijoista suhteessa asetettuihin kelpoisuusehtoihin.

Kohdan 4 osalta hallitus toteaa, Lapin liiton hallintosäännön 15 §:n mukaan asiat pääte­tään hallituksen kokouksessa viranhaltijan tai puheenjohtajan esittelystä. Hallituksen esit­telijänä toimii maakuntajohtaja. Pelastustoimen johtosäännön 4 §:n 17 kohdan mukai­sesti pelastuslautakunta tekee esityksen pelastusjohtajan virkaan valittavasta henkilöstä. Lähtö­kohtaisesti kyse ei ole johtosääntöjen ensi- tai toissijaisuudesta, vaan menettely­tavasta, jonka valtuusto on halunnut johto-säännöissä linjata. Sen mukaan pelastuslauta­kunnalla on oikeus tehdä hallitukselle oma esityksensä pelastusjohtajan virkaan valitta­vasta ja tämä on tuotava hallitukselle. Hallitus tekee valinnan normaalilla tavalla maa­kunta­johtajan esittelystä oman kokonaisarvionsa pohjalta. Ko. tapauksessa tilanteessa ei edes tosiasiallisesti muodostunut mitään ristiriitaa, koska pelastuslautakunta ja maakunta­johtaja olivat päätyneet kokonaisarvioinnissaan samaan esitykseen ja valituksi tullut hen­kilö on ottanut tehtävän vastaan.

Edellä olevin perusteluin hallitus esittää Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, että Vesa-Pekka Tervon valitus tulee hylätä perusteettomana.

Päätös:   Keskustelun kuluessa Henri Ramberg esitti, "että lausuntonaan Lapin liiton hallitus toteaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavaa: Lapin liiton hallitus hyväksyy Vesa-Pekka Tervon tekemän valituksen perusteet osittain ja myöntää, että päätös on tapahtunut virheellisesti seuraavasti:

 Vaikka luottamuselimellä on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimuk­set täyttäneistä henkilöistä virkaan, tulisi yleisesti ottaen luottamuselimellä olla käytössään kaikki ne tiedot, jotka prosessin aikana on tullut ilmi, mukaan lukien haastattelumuistio, jossa vertaillaan hakijoiden taitoja ja ansioita haastattelun pohjalta, kun päätöstä teh­dään. 

 Koska haastatteluista ei laadittu minkäänlaista vertailua tai muistiota päätöksenteon tueksi Lapin liiton hallitukselle, yhtyy Lapin liiton hallitus oikaisuvaatimuksen näkemyk­seen siinä, ettei päättäjillä ollut objektiivisesti perusteltuna tosiasiallista mahdollisuutta saada kunnollista käsitystä siitä, kenellä hakijoista oli paras taito, kyky ja koeteltu kansa­laiskunto virkaan. 

 Ottaen huomioon, että haastatteluryhmässä oli ainoastaan 4 jäsentä 15 henkisestä halli­tuksesta, voitaneen katsoa, että tosiasiallisia tietoja ei ollut kaikkien päätöstä tekevien saatavilla. Lisäksi oikeuskäytännön mukaan (KHO 30.4.2007, T 1151), kun virkavaalissa tehty valinta oli perustunut muun muassa haastatteluun, oli asiassa tapahtunut menettely­virhe, kun haastattelujen perusteella tehdyt arvioinnit ja johtopäätökset eivät olleet virka­vaalin toimittaneen kaupunginvaltuuston käytettävissä. 

 Lapin liiton hallitus toteaa, että valintaprosessi oli puutteellinen, koska hakemusasiakirjoja ei toimitettu oikea-aikaisesti hallituksen jäsenille, pelastuslautakunnan jäsenille tai haas­tat­teluryhmän jäsenille ennen haastattelua.

 Kokouksessa 31.1.2020 esitetty suullinen kertomus ei voi antaa sellaista tasapuolista kuvaa eikä sisältänyt sellaisia tietoja, joista tosiasiallisesti luottamuselimen jäsen olisi voinut vertailla hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa itsenäisesti. Näin ollen päätös on syntynyt virheellisesti."

 Puheenjohtaja totesi, että Henri Rambergin esitys kannattamattomana raukeaa.

 Hallitus hyväksyi päätösesityksen.

 Henri Ramberg jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:   

 "Katson, että Lapin liiton hallituksen olisi tullut hyväksyä Vesa-Pekka Tervon tekemän valituksen perusteet osittain ja myöntää, että päätös on tapahtunut virheellisesti seuraavin perustein ja osin:

 Vaikka luottamuselimellä on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimuk­set täyttäneistä henkilöistä virkaan, tulisi yleisesti ottaen luottamuselimellä olla käytössään kaikki ne tiedot, jotka prosessin aikana on tullut ilmi, mukaan lukien haastattelumuistio, jossa vertaillaan hakijoiden taitoja ja ansioita haastattelun pohjalta, kun päätöstä teh­dään. 

 Oikeuskäytännön mukaan (KHO 30.4.2007, T 1151), kun virkavaalissa tehty valinta oli perustunut muun muassa haastatteluun, oli asiassa tapahtunut menettelyvirhe, kun haas­tattelujen perusteella tehdyt arvioinnit ja johtopäätökset eivät olleet virkavaalin toimitta­neen kaupunginvaltuuston käytettävissä.

  Koska haastatteluista ei laadittu minkäänlaista vertailua tai muistiota päätöksenteon tueksi Lapin liiton hallitukselle, Rambergin haastattelupäivänä esitetystä pyynnöstä ja MKJ Riipin lupauksesta huolimatta, voitaneen katsoa, ettei päättäjillä ollut objektiivisesti perusteltuna tosiasiallista mahdollisuutta saada kunnollista käsitystä siitä, kenellä haki­joista oli paras taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto virkaan. 

 Lapin Liiton hallituksen kokouksessa 31.1.2020 esitetty suullinen kertomus ei voi antaa sellaista tasapuolista kuvaa eikä sisältänyt sellaisia tietoja, joista tosiasiallisesti luottamuselimen jäsen olisi voinut vertailla hakijoiden taitoa, kykyä ja koeteltua kansa­laiskuntoa itsenäisesti. Näin ollen päätös on syntynyt virheellisesti.

 Valintaprosessi oli lisäksi puutteellinen, koska hakemusasiakirjoja ei toimitettu oikea-aikai­sesti hallituksen jäsenille, pelastuslautakunnan jäsenille tai haastatteluryhmän jäsenille ennen haastattelua. Tämä vaarantaa oleellisesti hakijoiden oikeusturvan ja asettaa pää­tök­sen legimiteetin kyseenalaiseksi."

LLHall 10.12.2021 § 142  

315/01.01.01/2021  

Valmistelija Riipi Mika Lapin liitto

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 29.10.2021 päivätyllä päätöksellään 1073/2021 (liitteenä) palauttanut Lapin liiton hallituksen päätökset 16.3.2020 §:t 27 ja 28 koskien Vesa-Pekka Tervon ja Jari Brännaren oikaisuvaatimuksia. Oikaisuvaatimukset on tehty koskien Lapin liiton hallituksen 31.1.2020 § 10 pelastusjohtajan valintaa koskevasta päätöstä.

Hallinto-oikeus toteaa palauttavassa päätöksessään, että hakijoiden ansiovertailu on tullut tosiasiallisesti suoritetuksi, mutta päätösten perusteluissa ei esitetty hakijoiden ansiovertailuun perustuvia syitä valinnalle ja päätöksistä ei ilmene, mitkä ovat ne kelpoisuusvaatimuksiin, nimitysperusteisiin tai hakuilmoituksessa ilmoitettuihin esitettyihin valintaperusteisiin liittyvät seikat, joiden nojalla valinta on tehty.

Lapin liiton hallitus toistaa 16.3.2020 § 27 antamansa vastauksen koskien oikaisuvaatimusta ja täydentää sitä hallinto-oikeuden edellyttämien ansiovertailuun perustuvien syiden osalta seuraavasti:

Pelastusjohtajan viran haussa muodollisina pätevyysvaatimuksina olivat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkishallinnossa. Eduksi katsottiin pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus sekä näytöt vuorovaikutus- ja viestintätaidoista, yhteistyökyvystä, innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta, itsenäisestäpäätöksentekokyvystä sekä paineensietokyvystä.

Määräaikaan mennessä pelastusjohtajan virkaan tuli 10 hakemusta. Hakemusten perusteella laajin näyttö vaativista ja itsenäisestä johtamiskokemusta julkishallinnossa oli seitsemällä hakijalla, jotka kutsuttiin haastatteluun (Jari Aalto, Markus Aarto, Katja Ahola, Jani Brännare, Pauli Nurminen, Vesa-Pekka Tervo ja Reijo Tolppi).

Hakemusasiakirjojen ja haastatteluiden perusteella hallitus suoritti ansiovertailun, jonka pohjalta hakijoita arvioitiin seuraavasti:

Kaikilla hakijoilla oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Kaikilla hakijoilla oli näyttöä vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä julkishallinnossa, yli 10 vuotta haastatelluista hakijaista Aallolla, Aartolla, Aholalla, Brännarella, Nurmisella, Tervolla ja Tolpilla.

Kaikilla hakijoilla oli pelastusalan kokemusta ja toimialan tuntemusta. Yli kymmenen vuoden suora pelastusalan kokemus hakijoista oli Aallolla, Aartolla, Aholalla, Nurmisella, Tervolla ja Tolpilla. Haastattelun perusteella vahvimmat toimialan ja erityisesti sen kehitysnäkymien tuntemukset olivat Aarrolla, Aholalla, Tervolla ja Tolpilla.

Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen sekä yhteistyökyvyn osalta kaikilla hakijoilla olivat riittävät taidot, haastattelujen pohjalta vahvimmat näyttö hakijoista oli Aartolla, toiseksi vahvimmat Tervolla, Aholalla ja Tolpilla.

Innovatiivisen ja taloudellisesti tuloksekkaan toimintatavan osalta kaikilla hakijoista oli hakemusten perusteella näyttöjä, haastattelujen perusteella selkeästi vahvin näyttö oli Aarrolla ja toiseksi vahvin Tolpilla.

Itsenäisen päätöksentekokyvyn ja paineensietokyvyn osalta kaikilla oli hakemusten perusteella tehtävään nähden riittävät näytöt. Haastattelujen pohjalta vahvin näyttö oli Aarrolta ja toiseksi vahvin Tolpilla.

Edellä olevan ansiovertailun perusteella tehtävään on valittu Markus Aarto, jolla oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja erittäin vahva kokemus ja näyttö vaativista ja itsenäisistä johtamistehtävistä. Edelleen hänen suora pelastusalan kokemus ja toimialan tuntemus olivat vahvoja. Haastattelujen perusteella Markus Aarron vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyökyky, itsenäinen päätöksentekokyky sekä paineensietokyky olivat hakijoista vahvimmat. Lisäksi hänellä oli haastattelujen perusteella selkeimmät käsitykset innovatiivisesta ja taloudellisesti tuloksellisesta toimintatavasta Lapin pelastustoimessa.

Edellä olevin täydennyksin hallitus päättää, että oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Esittelijä maakuntajohtaja Riipi Mika Lapin liitto

Päätösesitys Hallitus hylkää Vesa-Pekka Tervon oikaisuvaatimuksen perusteettomana.

Päätös Hallitus hyväksyi maakuntajohtajan päätösesityksen yksimielisesti.

Merkittiin pöytäkirjaan, että vt. pelastusjohtaja poistui kokouksesta ennen asiakohdan käsittelyä.